ihana viritys
tiistai, 13. maaliskuuta 2012
Lohdutusjuttuja
Eilen oli kehno päivä. Tulee kalliiksi sellainen. Piti ostaa peräti kolme lohtukirjaa. Söin kolmioleivän ja pakastepizzan samana päivänä, sekä join punaista jaffaa. Tämä kertoo kaiken. (Siis kun en muista milloin olen nauttinut yhtäkään edellisistä.) Lisäksi onnistuin syyllistämään miestäni siitä että hän nyt välttämättä tahtoo lähteä Sudaniin. Ja sain siitä hirveän syyllisyyden.
Tässä eilisen lohtukirjat.
Nyt on tilauksessa parempi päivä, jollainen alkaa pienellä neuvoa-antavalla virkkuupuuhalla. Varmuuden vuoksi taidan vielä tilata Villiä virkkausta -kirjan, jota Liiolii pari päivää sitten esitteli.
sunnuntai, 11. maaliskuuta 2012
Aasi, aasi, aasi, ja aasi
Ollaan vietetty kankaanpainantaviikonloppua Suukon puitteissa. Tästä eteenpäin aion käyttää tätä nimeä puhuessani käsityön taiteen opetushallituksen vahvistaman laajan oppimäärän opinnoista - tirsk - ryhmän nimi tosiaan on Suukko. Suunnittelua, kokemuksellisuutta, ja vielä jotain?
Valmistautuminen viikonloppuun jäi todellakin viime tippaan. Perjantaiaamuna luulin keksineeni, mitä haluan viikonloppuna tehdä, ja iltapäivällä ymmärsin että ei, ei ollenkaan! Ja sitten tein aasikuvion. Tarkkaan ottaen en minä, vaan meidän iso poika (18 v) on tehnyt tämän työn luultavasti ekaluokalla ja siitä lähtien se on ollut vahvan viestinsä vuoksi meidän makuuhuoneemme oven ylälistan alla. Nyt halusin ikuistaa tämän hienon työn muuallekin.
Aasi kävi läpi monta vaihetta ennen painoseulalle päätymistään. Hyvin arkisesti kopioin aasin ensin, sitten tein siitä läpipiirtämällä ääriviivapiirustuksen, tätä sitten suurentelin kopiokoneella kunnes löytyi kaksi sopivaa kokoa, ja nämä piirsin suoraan kalvolle. Minkä jälkeen kalvo (siis tietenkin seula) valotettiin, ja se oli siinä.
Tässä aasikankaita. Yhdestä sekoitekankaasta jouduin luopumaan, koska näytti siltä ettei se kestä värin kiinnittämisen vaatimaa silittämistä.
Arvelin jo eilen, että tuli painettua aasikangasta aika monen vuoden tarpeiksi, mutta halusin tutkia mahdollisuutta täyttää aasit ja sitä kautta etenin sabluunoitten tekoon. Tämäpä olikin se varsinaisesti minun juttuni. Olen sen verran lyhytjänteinen, että en millään olisi jaksanut painaa kahta päivää samaa valotettua kuviota. Avoseulaan kiinnitettävät sabluunat sen sijaan mahdollistivat kokeilut ja mielenmuutokset, ja innostuin tästä työskentelystä kovin. Siinä määrin että tarkan harkinnan jälkeen päätin hankkia sellaisen ihan pikkuisen A4-kokoisen seulan. Sitä todennäköisesti tulen käyttäneeksi kotonakin. Ja sabluunatyöskentely on kiehtonut minua jo varmaankin 15 vuotta, kutakuinkin talonrakennuksesta asti. Nyt se sitten tuli luontevasti vastaan.
Tässä pari töpöttämällä täytettyä aasia, muutama avoseulassa tehty umpiaasi, ja sitten niitä sabluunoita. Tuloksia saatte nähtäväksi keskiviikon jälkeen, silloin saan kuivumaan jääneet työt kotiin.
Tämä oli tosi kivaa. Painotöitä on tarkoitus jatkaa ja kehittää konekirjonnalla, applikoinnilla ja mitä nyt sitten keksiikin, tässä kevään aikana. Huhtikuun lopussa pitäisi kevään projektin olla valmis. Saapa nähdä, mitä syntyy!
Lapasenneulontakauden päätös
Eli: vielä yhdet tuplat. Näistä piti tulla tutkielma "sininen". Näette miten kävi. Sen sijaan koetin varsinkin sisälapasiin tunkea värejä joista on tullut tai jotka ovat aina olleetkin inhokkeja. Ihmeen tasapainoinen kokonaisuus :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)